Hetkisyyttä

Viime viikon stressaavin aihe oli loppukokeet. Mä olin sekoittanut hieman päiviä sekaisin, joten me nähtiinki Iidan kanssa ihanasti kiiren keskellä. Neiti istui penkissä ja napsi välillä Monskillekkin kuvia What's Appiin. Silmämeikki sopi mun mielestä tosi hyvin Iidalle, sekä kulmatkin. Pientä hioamista jotkin osa-alueet vaatii. Oon kuitenkin innokas oppimaan ja halukas kehittämään omia taitoja. Kiitos myös Jasulle ja Annalle mallina olosta. Pelkästään kokeiden parissa meni ti-ke.

Heitin mun viimeisiä vuoroja kotihoidossa keikkalaisena..., sillä siirryin nyt eilen (ma 3.6) vuosiloma sijaiseksi. Ainakin vietän tuolla vielä aikaa elokuun loppuun.. Oon aloittanu tuolla jo joulukuussa, siitä asti elelly ihan hyvin keikkalaiseks :D. Pienet suositukset tekee välillä ihan hyvää. Kuvassa näkyy mun lempiasuste näinä hellepäivinä. Oon käyttäny tota hattua valehtelematta varmaan 5 päivää putkeen töissä jo. Eli lähes koko mun viikon putken. Työt tulee viemään kamalasti mun aikaa kesästä, mutta blogia en tuu unohtamaan. Kyllä mä täällä tuun olemaan, huomenna kuvataan viimein se asuntopostaus! 

Perjantaina oltiin viettämässä iltaa Helsingin keskustassa. Eli pienet Private -synttärit Monikalle vietettiin. Luvassa oli LeBonkin Arttu Wiskarin keikka. Mä vietin synttärit Nellyllä tilatussa mekossa. Rakastan tota mekkoa ylikaiken. 

Artulla tais olla parhaimmat läpät koskaan, nimittäin niiden basistin messissä kulkee lähes aina oma fanilauma perässä.. En tiiä keistä tytöistä se taas vaihteeks puhu..? :). Me oltiin taas ihan fiiliksissä, selvis taas että olin pitäny itteeni tyhmänä. Ja uskonu pari viikkoo sitten Artun läpät Shamrockissa, jossa väitti Maken olevan soittamassa Unkarilla euroviisuissa..

Oli tarkoitus mennä kotiin vikalla metrolla ja siitä bussilla.. Päätin kuitenkin Monikalle todistaa kuinka ihana kaupunki Hesa on kesällä! Joten päädyttiin Iguanan terdellä käymään ja bongattiin MAKER -taksi. 

Private synttärit pääty snägärin kautta kotiin nukkumaan. Kuitenkin lauantaina gonna be party yeaah again. Me juhlitaan meillä silloin Monikaa kaikkien ihanien ihmisten kesken <3. Penni-Jennaakin näkee, pitkästä aikaa.

Sunnuntaina tavoite aika oli suoriutua töistä n. neljän tunnin aikana, joka tuntui jossain määrin mahdottomalta. Loppujen lopuksi mun aika olikin 3 tuntia, mutta aikaa ja energiaa kului kaikkeen ylimääräiseen minkä ois voinu välttää.

Näihin väsyneisiin fiiliksiin on hyvä lopettaa, sillä enää 2 aamuherätystä ja yks vähän myöhempi. Monika totes eilen helvetin hyvin, tältä tuntuu olla aikuinen. Sana aikuinen, kyllä pursuaa mun korvista.. Kuitenkin ikävä tosi asia. Viime aikoina on ollut kamala ikävä kotiin mm. maman tekemiä kiisseleitä ja sitä hoivaa, mitä sai kipeänä. Oon tyytyväinen myös Monskuun se jakso tehdä tänään jauhelihapihvejä. Ne oli hyviä. Masu kiitti.

Ollaan kuulolla jälleen :).